Lisää taimia

                                      Kyllä näistä vielä jotain tulee, kunhan saavat rakkautta ja substraalia.

Näin paikallisessa ilmaisjakelulehdessä mainoksen, että Siemen ja Kone myy pikkutaimia. Tietenkin puutarhuri lähti oitis suunnistamaan kyseiseen kauppaan. Olen käynyt siellä aikaisemminkin, mutta vain työkoneasioiden puitteissa. Yllätys oli suuri, kun pöydät notkuivat mikroskooppisen pienistä ( ja vähän isommistakin) taimista. Siemenvalikoimakin oli ihan mielenkiintoinen ja siellä oli monen sorttista mukulaa ja sipulia myynnissä. Minua kiinnosti erityisesti mainoksessa mainittu tuoksupelargoni. Petyin hieman, kun siellä oli vaan yhtä laatua ruusuntuoksuista. Mutta kyllä se ruusuntuoksuinenkin ihan hyvä on. Viime kesältä minulla on tosi raikkaan sitruunantuoksuinen pelargoni jäljellä, mutta siinä on yksi ainut elossa oleva verso. Toivottavasti se elpyy niin saa kesällä tuoksutella ruusua ja sitruunaa. Tähän asti olen onnistunut tappamaan kaikki tuoksupelargonit, mitä ikinä olen ostanut, joten olen aika ylpeä jos saan nämä uudet pysymään hengissä.
Siellä oli myynnissä myös kiinnostavia verenpisaroita, miljoonakelloa ja vaikka mitä, mutta vastustin kiusausta. Otin ainoastaan pienen timjamin ja intiaanimintun taimen. En ole koskaan ollut mitään yrtti-ihmisiä, mutta tänä kesänä olisi tarkoitus kokkailla oman pihan antimista. Intiaanimintun näin ensimmäisen kerran puutarha.com sivuilla ja alkoi heti kiinnostamaan. Tykkään kaikista kesävihreistä niin, jos saan tästä rääpäle taimesta metrin mittaisia versoja niin se olisi aika hieno juttu. Kuulemma sitä voi käyttää teehenkin. Ja sitä näköjään kutsutaan myös valkomikromeriaksikin Micromeria chamissonis, ota näistä nyt sitten selvää... Tein muuten huomion, että kaupasta ostettu pelargoni oli samalla kehitysasteella, kun omat siemenestä kasvatetut. Ja chilit oli siellä paljon paljon pienempiä kuin omat. Ollaan siis ihan hyvässä vaiheessa taimien kanssa.

Puutarhurin apulainen

                                           Kilu taitaa poseeraamisen taidon.

Puutarhurilla pitää tietenkin olla pikku apulainen. Kilu on maatiainen ja täyttää kohta kolme. Sitä miettii, että kirvat ja punkit olisivat puutarhurin ykkösvihollisia, mutta kissaa voi sanoa myös aikamoiseksi ryökäleeksi. Minulla on veljien kanssa yhteishuoltajuudessa yhteensä kolme kissaa. Voi niitä lukemattomia kauniita ruukku parkoja, jotka ovat kissojen jäljiltä säpäleinä. Tällä hetkellä pitää olla kirjava, eräästä nimeltämainitsemattomasta kirjastosta poikasena anastettu, rönsylilja kukkahyllyn ylimällä tasolla katonrajassa etteivät herkkusuut mene sitä laiduntamaan. Se on monta vuotta ollut ihan nysä, kun aina joku on päässyt sitä nakertelemaan. Nyt kovan nuoruuden jälkeen rönsylilja rehottaa suojapaikassaan.
Ehkä pahin kissojen aiheuttama tuho on Englannista tuomani kirjavalehtisen tuonenkielon kuolema. "Lainasin" pienen tuppaan kasvia työharjoittelupaikkani kukkaruukusta ja vaalin sitä hartaasti. Kunnes eräänä päivänä Kilu tiputti sen ruukkuineen lattialle keskellä talvea. Se oli muutenkin heiveröinen ja tuho oli sille liikaa eikä se enää juurtunut uuteen ruukkuun. Siitä asti kirjavalehtinen tuonenkielo on kummitellut mielessäni. Pitäisi varmaan lähteä Englannista hakemaan sitä lisää, kun Suomesta ei tunnu löytyvän. Vielä jonain päivänä... 
Olisi kiva ostella enemmän kauniita sisustukseen sopivia rukkuja, mutta sitten muistaa niiden todennäköisyyden joutua ruukkujen hautausmaalle, niin yleensä käteen tarttuu halpa lasitettu perusmalli. Viimeisin tuho oli perhoskämmekkä, mikä tiputettiin hyllystä. Se oli juuri aloittanut kukinnan vuoden tauon jälkeen ja tietenkin kukat vaurioituivat osittain. ruukku meni rikki, mutta kasvi kasvaa yhä, onneksi. Kiitoksia vaan.

                                                    Dendrobium saa toistaiseksi kasvaa.
 

Mukuloita ja juurakoita

                                          

Kesällä pitää tietenkin olla mukuloita ja sipuleita. Viime kesänä kasvatin Gloriosa Rothchildianaa ja tietenkin tänä vuonna sitä pitää saada. Sen juurakko on jännä pitkä pötkylä, minkä saa mukavasti esikasvatukseen maitotölkkiin. Se kasvaa köynnöksenä ja kukkii älyttömän hienoin keltapunaisin kukin loppukesällä. Kukinta kesti minulla noin kolme viikkoa. Nerinen ostin ihan kokeilumielessä. Ei ole mitään hajua tuleeko siitä mitään. Sipulikukkahullu kun olen niin sitä oli vain pakko ostaa. Kallojen kasvuunlähtöä odotan innolla. Ne on nyt ollut purkeissa jo muutaman viikon eikä mitään näy. Haaveena olisi että niistä saisi vähän eksotiikkaa pihalle. Sama ajatus oli kannan kanssa. Pidän sen isoista lehdistä ja isosta koosta. Kävin ostamassa Kärkkäiseltä yhden mukulan ja viikon päästä olisin ostanut lisää, mutta kaikki oli mennyt. Kannoja kun harvemmin on mukuloina myynnissä marketeissa. Eli aina pitää ottaa yhden sijasta vähintää kaksi. Muuten rupeaa ärsyttämään, jos ovat loppuneet. Harmittaa, kun olisi kiva saada pihalle isoa ja vehreää eksoottista lehvästöä, mutta taimikaupoilla on vaan tarjottavana samoja petunioita ja samettikukkia. Isoista kannoista sitä vehreyttä saisi.
Viime kesänä kasvatin hienot karjalanneidot mukuloista ja nyt on vuorossa oranssi ja keltakukallinen tavallinen begonia. Jaloleinikki piti myös ostaa, kun sillä on niin kauniit kukat. Vähän kesemmällä hommaan liljoja ja daaliaa niin siinä on sitten kesän mukulat ja sipulit ja juurakot.

Pieni kasvihuone

                                                    Tuleva taimien majapaikka.


Haaveissa olisi tietenkin joskus saada oikea iso kasvihuone, mutta nyt tilan puutteessa pitää tyytyä tämmöiseen "kasvihyllykköön". Yllättävän tukevaa tekoa tuo on. Ei yhtään muoviliitoksia vaan ihan ruuveilla kasattava. Bongasin tuon Kodin Terrasta. Hyllyssä oli 5 pakettia. Sitten kun kävin ostamassa oli enää kaksi ja pari päivää myöhemmin oli malli ja paketit hävineet hyllyistä. Onneksi sain itselleni yhden. Ei tarvitse mistään postimyynnistä tilata. Kasvihuone vaikutti paljon pienemmältä myymälässä, mutta nyt koottuna se onkin yllättävän iso. Ensin laitan sinne taimet esikasvatukseen ja kesällä se saa toimia todennäköisesti paprikan kotina.
Kylvin eilen tomaatin `Supersweet 100` F1, tähtisilmän ja riippalobelian ´Saphir´. Maistoin Supersweetiä viime kesänä ensimmäistä kertaa ja ihastuin, koska se oli älyttömän makea. Ihan kuin olisi karkkia syönyt. Se kasvoi aurinkoisella paikalla avomaalla. Pihani on erittäin aurinkoinen, viime kesänä oikeä pätsi, niin luulen että se viihtyy ilman mitään kasvihuonetta. Vähän jännittää, mitä tähtisilmästä tulee. Sille ei edes netistä löytynyt kunnon kylvöohjeita. Mutta olkoot tämä kokeiluna. Kasvisten kasvattaminen tuntuu jotenkin helpommalta. Noh, ehkä se johtuu siitä, kun aina kukat ostaa kesällä valmiina taimina. Tulisi kyllä rahan säästöä, jos lobeliat ja muut kukat onnistuvat.

 

                                        Tässä koko siemenvalikoima. Aina kun kauppaan menee tarttuu
                                                      jotain uutta mukaan. Mutta nämä saavat nyt riittää. Pitää ostaa
                                                     varmaan 500 litraa multaa ja 80 ruukkua että nämä saa mahtumaan.
                                                     Kääk!

Taimikasvatusta

                                           Parin kuukauden ikäisiä pelargoneja

Kylvöt alkoivat jo tammikuulla, kun laitoin siemenpäissäni ensimmäiset pelargonin siemenet itämään. Lajike on `Inspire Scarlet`. Taimet ovat jo hyvässä kasvuvauhdissa loisteputken alla.
Chilit on myös jo hyvänkokoisia ja muutamaan kertaan koulittuja. Lajikkeita on tälle kesälle kaksi ´Apache´ ja ´Carribean Red Habanero´. Aion myös kokeilla makeaa paprikaa lajikkeeltaan `Thor`. Muita jo kylvettyjä ovat tomaatti ´Tiny Tim´, orvokki ´Black Jack´, värinokkonen `Rainbow Mixed´ja ´Wizard Mixed´. Luin netistä useammastakin puutarhakeskustelu palstalta, että kiinalainen ruohosipuli ja persilja olisivat jotenkin hitaita ja hankalia itämään. Niinpä olen kylvänyt nekin jo kokeilumielessä ja molemmat itivät muutamassa päivässä. Saas nähdä jaksavatko ne sisätiloissa kasvaa kunnes saa ne ulos siirrettyä. Mutta onneksi siemenpusseissa oli niin paljon siemeniä, että kevyesti niistä uusintakylvöt saa. Vaahtera-aulion pistin kokeeksi kasvamaan, jos siitä saisi tälle kesälle ulos koristuksen. Aika paljon on siis jo kylvetty, mutta vielä on muutama kymmenen lajiketta, mitä pitäisi lähteä kasvattamaan. Pitää vaan odotella, kun kevääseen on vielä jonkunverran aikaa. Muuten loppuu loisteputken alta tila. Nyt on ensimmäinen kerta, kun olen kunnolla lähteny kasvattamaan siemenistä kasveja. Nuorempana kasvattelin helppoja herneitä ja lehtisalaatteja kasvimaalla. Nyt ensimmäistä kertaa omalla pihalla saa kokeilla kaikkia mahdollisia lajikkeita. Toivottavasti kasvatukset sujuu ja kasvit pysyy hengissä.

Blogin käynnistys

Ensimmäinen viesti ensimmäiseen blogiini. Ajattelin perustaa tämmöisen kasviaiheisen blogin, missä kerron puutarha ja viherkasviharrastuksestani. Kesällä 2010 muutin tähän nykyiseen kotiini luhtitalon alakertaan, missä on pieni aidattu piha. Tavoitteenani on tänä kesänä lähteä kehittämään ruukkupuutarhaa, missä kokeilen kasvattaa monivuotisia kasveja sekä hyötykasveja sekä yksivuotisia koristekasveja. Ulkokasvien lisäksi kasvattelen ja keräilen erilaisia viherkasveja traakkipuista orkideoihin. Olen pitkään ollut kiinnostunut kasvien maailmasta ja sen tähden olen puutarhurin koulutuksenkin hankkinut. Tästä siis tämä bloggailu lähtee käyntiin...